2 Kings 6

Profeettakoulun rakennustyö

1Profeetanoppilaat sanoivat Elisalle: "Katso, huone, jossa istumme edessäsi, on meille liian ahdas. 2Menkäämme siis Jordanille ja tuokaamme sieltä kukin yksi hirsi ja rakentakaamme sinne huone, missä voimme istua." Hän sanoi: "Menkää."

3Eräs heistä sanoi: "Suvaitse tulla palvelijasi kanssa." Hän sanoi: "Minä tulen." 4Niin hän meni heidän kanssaan. Jordanille tultuaan he hakkasivat puita. 5Mutta erään heistä kaataessa puuta kirposi kirves veteen. Niin hän huusi ja sanoi: "Voi, herrani, se oli vielä lainattu!"

6Jumalan mies kysyi: "Mihin se kirposi?" Niin hän näytti hänelle paikan. Silloin hän veisti puupalan ja heitti sen siihen ja sai kirveen nousemaan pinnalle. 7Sitten hän sanoi: "Nosta se ylös." Mies ojensi kätensä ja otti sen.

Aramilaiset sokaistaan

8Kun Aramin kuningas oli sodassa Israelia vastaan, hän neuvotteli palvelijoidensa kanssa ja sanoi: "Siihen ja siihen paikkaan asetun leiriin."

9Mutta Jumalan mies lähetti Israelin kuninkaalle sanan: "Varo, ettet mene siihen paikkaan, sillä aramilaiset ovat asettuneet sinne." 10Israelin kuningas lähetti sanan siihen paikkaan, jonka Jumalan mies oli hänelle sanonut. Näin tämä varoitti häntä, ja hän oli siellä varuillaan. Eikä se tapahtunut ainoastaan kerran tai kahdesti. 11Aramin kuninkaan sydän tuli tästä levottomaksi, ja hän kutsui palvelijansa ja sanoi heille: "Ettekö voi ilmaista minulle, kuka meikäläisistä pitää Israelin kuninkaan puolta?"

12Silloin eräs hänen palvelijoistaan sanoi: "Ei niin, herrani, kuningas, vaan profeetta Elisa, joka on Israelissa, ilmaisee Israelin kuninkaalle nekin sanat, jotka puhut makuuhuoneessasi."

13Hän sanoi: "Menkää ja katsokaa, missä hän on, niin lähetän ottamaan hänet kiinni." Hänelle ilmoitettiin: "Katso, hän on Dootanissa."

14Hän lähetti sinne hevosia ja sotavaunuja ja suuren sotajoukon. He tulivat sinne yöllä ja ympäröivät kaupungin. 15Kun Jumalan miehen palvelija nousi aamulla varhain ja meni ulos, katso, sotajoukko, hevoset ja sotavaunut piirittivät kaupunkia. Hänen palvelijansa sanoi hänelle: "Voi, herrani, mitä me nyt teemme?"

16Hän sanoi: "Älä pelkää, sillä niitä, jotka ovat kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssaan." 17Elisa rukoili ja sanoi: "Herra, avaa hänen silmänsä, että hän näkisi." Herra avasi palvelijan silmät, ja hän näki, ja katso: vuori oli täynnä tulisia hevosia ja tulisia vaunuja Elisan ympärillä. 18Kun viholliset sitten tulivat häntä vastaan, Elisa rukoili Herraa ja sanoi: "Sokaise tämä väki." Hän sokaisi heidät Elisan pyynnön mukaan.

19Elisa sanoi heille: "Ei tämä ole oikea tie, eikä tämä ole oikea kaupunki. Seuratkaa minua, niin minä vien teidät sen miehen luo, jota te etsitte." Sitten hän vei heidät Samariaan.

20Mutta kun he tulivat Samariaan, Elisa sanoi: "Herra, avaa näiden silmät, että he näkisivät." Silloin Herra avasi heidän silmänsä, ja he näkivät, ja katso: he olivat keskellä Samariaa. 21Kun Israelin kuningas näki heidät, hän sanoi Elisalle: "Surmaanko heidät, isäni, surmaanko heidät?"

22Hän sanoi: "Älä surmaa. Surmaatko ne, jotka otat vangiksi miekallasi ja jousellasi? Pane heidän eteensä ruokaa ja juomaa heidän syödä ja juoda. Menkööt sitten takaisin herransa luo."

23Tämä valmisti heille suuren aterian, ja kun he olivat syöneet ja juoneet, hän päästi heidät menemään, ja he menivät herransa luo. Aramilaisia partiojoukkoja ei enää tullut Israelin maahan.

Samarian piiritys ja nälänhätä

24Sen jälkeen Benhadad, Aramin kuningas, kokosi kaiken sotajoukkonsa ja tuli ja piiritti Samarian. 25Silloin syntyi Samariassa heidän sitä piirittäessään suuri nälänhätä, niin että aasinpää maksoi kahdeksankymmentä hopeasekeliä ja neljännes kab-mittaa kyyhkysen lantaa ▼

▼ Saarisalon mukaan tähdikin (ornithologum) sipuli.

viisi hopeasekeliä. 26Kun Israelin kuningas käveli muurin päällä, huusi muuan nainen hänelle ja sanoi: "Auta, herrani, kuningas."

27Hän vastasi: "Ellei Herra auta sinua, niin mistä minä hankin sinulle apua? Puimatantereeltako vai viinikuurnasta?"

28Kuningas sanoi hänelle: "Mikä sinun on?" Hän vastasi: "Tämä nainen sanoi minulle: 'Anna tänne poikasi syödäksemme hänet tänä päivänä, niin syömme huomenna minun poikani.' 29Me keitimme minun poikani ja söimme hänet. Minä sanoin toisena päivänä hänelle: 'Anna tänne poikasi syödäksemme hänet.' Mutta hän piilotti poikansa."

30Kun kuningas kuuli naisen sanat, hän repäisi vaatteensa kävellessään muurin päällä. Kansa näki, että hänellä oli vaatteiden alla säkki, paljaalla iholla. 31Hän sanoi: "Jumala rangaiskoon minua nyt ja vasta, jos Elisan, Saafatin pojan, pää tänä päivänä jää hänen hartioilleen."

32Elisa istui talossaan, ja vanhimmat istuivat hänen luonaan. Mutta kuningas oli lähettänyt miehen edellään. Ennen kuin sanansaattaja tuli hänen luokseen, hän sanoi vanhimmille: "Näettekö, kuinka se murhamiehen poika lähettää hakkaamaan minulta päätä poikki? Mutta kun sanansaattaja tulee, katsokaa, että suljette oven ja pidätte oven kiinni häneltä. Eivätkö hänen herransa askeleet kuulu jo hänen perässään?"

33Hänen vielä puhuessaan heidän kanssaan tuli sanansaattaja hänen luokseen ja sanoi: "Katso, tämä onnettomuus tulee Herralta, miksi minä enää odottaisin Herraa?"